Sain olla ihanan seurani kanssa 4 päivää Lahdessa tuhansien muiden voimistelijoiden ja tanssijoiden kanssa. Pidin edellisestä suurtapahtumasta, Sun Svolista 7 vuotta sitten niin paljon etten edes miettinyt kotiinjäämistä vaihtoehtona vaikka olikin jalka murtunut. Jouduin vain tyytymään katsomossa istujan rooliin, mikä tuntui tosi ikävältä. Mutta, toivon mukaan elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta katsomossa ;) Tunnelma kentällä ja lavalla on vain jotain niin uskomatonta että siihen ei ihan katsomossa istumalla pääse.
Sää Lahdessa oli muuten aurinkoinen yhtä ukkosmyrskypäivää lukuunottamatta. Yövyimme koulun liikuntasalin lattialla kuten aina. Kaikki matkat oikeastaan käveltiin, ja olisin ollut jalkani kanssa pulassa ilman laina-pyörätuolia. Tuolin kanssa matkat menivätkin reippaasti ja sujuvasti. Yle televisioi kenttänäytöksen ja kaikki joukkueestani pääsivät lähikuvaan, kuten myös äitini joka oli mukana esiintymässä. Monta kertaa olemme jo taltioinnin katsoneet ja fiilistelleet ja muistelleet tunnelmaa.
Tuntuu hurjalta ajatella, että jos 7 vuoden sykli jatkuu, ja seuraava Voimisteluliiton suurtapahtuma on 2020, T:kin on jo 9-vuotias. Ihan hullua! :) Nyt kuitenkin suuntaamme katseemme vuoteen 2015 ja World Gymnaestrada -tapahtumaan. Se on samantyylinen suurtapahtuma kuin Sun Lahti, mutta koko maailman laajuinen, ja mikä parasta se pidetään Helsingissä! Yli 10 vuotta olen haaveillut sinne pääsemisestä mutta se on aina tullut niin kalliiksi ettei ole ollu mahdollisuutta osallistua. Nyt voisi olla mahdollisuus. Can't wait!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti